JAAKKO OJANIEMI

Seuraavassa valmentaja Pentti Poikuksen näkemyksiä Jaakko Ojaniemestä urheilijana ja ihmisenä sekä kommentteja harjoittelun painopisteytyksistä kuluvalla kaudella.

KYSYMYS PENTILLE: Mitkä ovat Jaakon kovimmat vahvuudet?

1. PONNISTUS

Jaska on ollut jo pikkupojasta lähtien luontainen ponnistaja. Tosin mikään varsinainen pomppuihme Jaska ei ole, mutta on aina osannut yhdistää kimmoisuutensa ja nopeusominaisuutensa ponnistuksessa. Viime vuosien useat loukkaantumiset nimenomaan jalkaterän alueelle ovat tuoneet tiettyä varovaisuutta ponnistamiseen, mistä pyritään jatkossa pääsemään eroon.

2. JUOKSUN HELPPOUS

Jaskan juoksu on parhaimmillaan niin helpon näköistä, että tarvitaan joko kello tai muita rinnalle todisteeksi vauhdista. Nuorempana nopeus ei ollut Jaskan parhaita ominaisuuksia, vasta 17-18 -vuotiaana nopeus alkoi kehittyä nykyiseen suuntaan, kuten pikamatkojen ennätyskehityskin kertoo. Tulevaisuudessa odotan tosin vielä enemmän nopeuskestävyyspuolelta....

3. HYVÄ KILPAILIJA

Jaska pystyy tekemään yleensä tärkeissä kilpailuissa sen hetken kunnon mukaisen tuloksen. 10-ottelun luonteeseen tosin kuuluu tietyt vaihtelut eri lajien tulosten välillä eli jokainen laji ei mene aivan ”putkeen”, mutta hyvänä kilpailijana Jaska nousee myös huonosti menneen lajin jälkeen uudelleen mukaan kisaan.

4. PÄÄMÄÄRÄTIETOISUUS

Vuosia sitten asetetut tavoitteet ovat pitäneet, vaikka välillä on ollut vaikeaakin (ensimmäiset tavoitteet asetettiin syksyllä –92). Välitavoitteet ovat myös pysyneet vain välitavoitteina, vaikka juniorimenestystä on tullutkin.

KYSYMYS: Mitkä ovat Jaakon eniten kehittämistä vaativat osa-alueet?

1. LOUKKAANTUMISHERKKYYS

Varsinkin jalkaterien alue on osoittautunut Jaskan todelliseksi ”akilleen kantapääksi”, nuorempana tosin myös polvet olivat ongelmana. Vammojen ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty vuosi vuodelta enemmän huomiota, mutta siinä on vieläkin tehostamisen varaa.

2. TEKNIIKKAONGELMAT

Varsinkin seipäässä näkyy se, että sitä ei ole riittävän nuorena harjoiteltu (Jaska aloitti otteluvalmennuksen vasta syksyllä –96). Myöskin aidoissa ja kiekossa on otteluennätyksissä tosi paljon parantamisen varaa. Toisaalta muutamissa lajeissa on näkyvissä junnuvuosien määrätietoinen työ. Esim. keihäs alkaa olla Jaskalle hyvä laji, vaikka sitä ei erilaisten vammojen vuoksi ole viime vuosina harjoiteltu käytännössä lainkaan.

3. ASIOISTA HUOLEHTIMINEN

Jaska on suhteellisen huoleton kaveri urheilun ulkopuolisten, mutta siihen kuitenkin läheisesti liittyvien asioiden hoidossa, kuten lähipiiri hyvin tietää...No, aina on asiat kuitenkin jotenkin hoituneet, ja täytyy myöntää, että kehitystäkin on tapahtunut....

KYSYMYS: Valmennukselliset lähtökohdat harjoituskauteen 2001-2002?

Jaakko oli koko kauden 2000-2001 armeijassa, urheilukoulun riveissä. Näin ollen harjoittelu varsinkin talvikaudella oli sopeutettava armeijan rytmiin. Koko ajan oli tarkasti seurattava kokonaisrasittuneisuutta. Harjoittelu- ja kilpailuvapaita Jaska sai hyvin, ainoastaan kolme viikkoa koko armeija-ajasta oli sellaisia joihin olisin toivonut muutosta.

Muuten kausi 2001 meni lähinnä loukkaantumisen aiheuttaman tauon jälkeisen harjoittelu- ja kilpailutuntuman hakemiseen. Taukohan oli esim. korkeudessa tosi pitkä. Valitettavasti myös kesä 2001 toi mukanaan pari loukkaantumista, taas tietenkin jalkapohjan alueelle. Toiseen niistä kausi myös päättyi ja esim. Ruotsi-ottelu jäi siitä syystä käymättä. Erityisesti SM-otteluissa tapahtunut loukkaantuminen jäi harmittamaan, sillä se ei aiheutunut omasta syystä, vaan järjestäjien huolimattomuudesta.

Joka tapauksessa uuteen kauteen valmistautuminen aloitettiin taas n. 5-viikkoa kestäneellä vamman parantelulla, joka tosin tapahtui pääasiassa armeijan lopputouhujen merkeissä. Varsinainen harjoittelu aloitettiin vähitellen lokakuun alussa. Jaakko aloitti myös syksyllä opiskelut Kuortaneella, joten paluu vanhoihin tuttuihin harjoittelupaikkoihin (Suomen parhaisiin) toi tiettyä turvallisuutta uuteen kauteen valmistautumiseen.

KYSYMYS: Harjoittelun painopisteet kaudelle 2001-2002?

1. Vammojen entistä tehokkaampi ennaltaehkäisy:

- vain terveenä voi harjoitella kunnolla ja tehdä tulosta

2. Lajitekniikat

-painopistelajeina edelleen seiväs, aidat ja kiekko

3. Ominaisuudet

-yleisvoimatason rauhallinen parantaminen, pääpaino kuitenkin keskivartalo- ja lajivoimaharjoitteissa

-nopeuskestävyyden parantaminen juoksun luontainen helppous säilyttäen

-ponnistaminen kykyjen edellyttämälle tasolle

4. Taustatekijät tulevaisuuden vaatimalle tasolle

KYSYMYS: Harjoituskauden 2001-2002 rytmitys?

Harjoitusvuoden rytmitys on / oli viikkotasolla seuraavanlainen:

viikot 36-40 (5vkoa) Ylimenokausi (vammojen parantelukausi)

Kommentti: vamman parantelua ja liikuskelua armeijan tahdissa ja ilman

41-48 (8vkoa) PKK

Kommentti: vain vähän lajiharjoitteita, lähinnä osaharjoitteina, pääpaino fyysisen peruspohjan luomisessa.

49-02 (6vkoa) Intensiivisen harjoittelun kausi

Kommentti: harjoittelumäärien rajoja ei tosin kokeiltu, mutta harjoittelu kuitenkin määräpainotteista, lajiharjoittelu mukana mutta ei täysvauhtisina.

03-07 (5vkoa) KVK 1

Kommentti: lajiharjoittelu pääosassa, fyysisiä valmiuksia nostettiin vain lajiharjoittelun ehdoilla.

08-10 (3vkoa) KK 1

Kommentti: tarkoituksella lyhyt kilpailukausi. Fyysisiä valmiuksia nostettiin vasta kilpailukaudella. Lajien tekniikat eivät pysyneet kaikilta osin kehittyneen fyysisen suorituskyvyn mukana.

11 (1vkoa) Ylimenokausi

Kommentti: palauttelua ja matkustus Etelä-Afrikkaan.

12-17 (6vkoa) Intensiivisen harjoittelun kausi

Kommentti: määrällisesti ja tehollisesti kauden kovin jakso, josta suurin osa toteutettuna Etelä-Afrikassa. Lajiharjoittelu koko ajan mukana ohjelmassa.

18-22 (5vkoa) KVK 2

Kommentti: lajiharjoittelu pääosassa, valmiuksia tulevaan kilpailukauteen nostetaan. Harjoituskilpailuja mukana ohjelmassa.

23-35 (13vkoa) KK 2

Kommentti: sisältää harjoitteluun, palautteluun ja valmistautumiseen painottuvia jaksoja riippuen ottelukilpailujen väliin jäävän ajan määrästä.

KYSYMYS. Perusrytmitys eri harjoituskausilla?

Kaikilla kausilla viikon perusrytmitys on hyvin samankaltainen. Perusharjoitusviikko jakaantuu kahteen harjoituspätkään: ma, ti ja ke muodostavat viikon ensimmäisen kuormituspätkän ja perjantai-lauantai toisen. Torstai ja sunnuntai ovat lepopäiviä tai päiviä, jolloin pyritään edistämään palautumista joko aktiivisesti (verryttelyt / omatoiminen lihashuolto) ja / tai passiivisesti (hieronta, palautusaltaat yms.). Toisin sanoen koko harjoituskauden ajan perusrytmi noudattelee kaavaa 3 harjoituspäivää, palauttava päivä, kaksi harjoituspäivää ja palauttava päivä (3+1+2+1). Poikkeuksia perusrytmitykseen toki tulee, mutta perusperiaate on em. kaltainen.

Taulukossa 1. on kuvattu kunkin harjoituskauden perusharjoitusviikon rytmitystä. Taulukossa on mainittu kunkin harjoituspäivän pääasiallinen harjoitettava ominaisuus eli harjoituspäivän päätavoite. Peruskuntokaudella normaaliin harjoitusviikkoon mahtuu yleensä 8-10 harjoitusta ja viikossa on 2-3 määrällisesti kovaa kuormittavaa päivää. Pääpaino on kestävyydessä ja kestovoimaharjoittelussa. Intensiivisellä harjoituskaudella harjoituksia on 9-11 viikossa ja kovia päiviä on 4-5 / viikko. Mukana harjoittelussa on lähes kaikkien lajien tekniikkaosioita ja perusominaisuusharjoittelua (erityisesti nopeus / voima). Nyt keväällä intensiivinen harjoittelukausi oli kovin, mitä Jaakko on koskaan tehnyt (ks. esimerkkiviikko Etelä-Afrikan leiriltä). Kilpailuun valmistavalla kaudella harjoitusten määrä hieman putoaa (7-10), mutta tehollisesti kovien harjoituspäivien osuus säilyy melko korkeana (3-5 / viikko). Pääpaino on lajitekniikkaharjoittelussa. Kilpailukauden rytmitys vaihtelee paljon kilpailutilanteen mukaan, mutta keskimäärin harjoituksia kertyy 4-7 / viikko. Kokonaisuutena harjoituspäiviä vuoteen kertyy n. 240 vrk ja kaiken kaikkiaan harjoitustunteja n. 800-900.

Harjoituskausi	Viikkorytmitys
PKK	Ma: kestävyyspainotus (2 harjoitusta) Ti: koordinaatiot / vartalovoima (1-2 harjoitusta) Ke: kestävyyspainotus tai kestovoima (1-2 harjoitusta) To: palauttava päivä / lihashuolto Pe: kestävyyspainotus (2 harjoitusta) La: kestovoima (2 harjoitusta) Su: palauttava päivä / lihashuolto
Intensiivisen harjoittelun kausi	Ma: nopeus / koordinaatiot / tekniikka (2 harjoitusta) Ti: tekniikkapainotus (2 harjoitusta) Ke: tekniikkapainotus / voima (2 harjoitusta) To: palauttelu / lihashuolto Pe: nopeus / koordinaatiot / tekniikka (2 harjoitusta) La: nopeuskestävyys tai voima (2 harjoitusta) Su: palauttelu / lihashuolto
KVK	Ma: nopeus / koordinaatiot / tekniikka (2 harjoitusta) Ti: tekniikka (1 harjoitus) Ke: tekniikka / nopeuskestävyys tai voima (1-2 harjoitusta) To: palauttelu / liikkuvuus Pe: koordinaatiot / tekniikka (2 harjoitusta) La: tekniikka / voima (1-2 harjoitusta) Su: palauttelu / lihashuolto
KK	Ma: koordinaatiot / nopeus (1 harjoitus) Ti: tekniikka (1 harjoitus) Ke: tekniikka / voima tai nopeuskestävyys (1 harjoitus) To: palauttelu / liikkuvuus Pe: nopeusvoima (1 harjoitus) La: tekniikka (1 harjoitus) Su: palauttelu / lihashuolto